Blogi

Teksti: Annamaija Korhonen Täsmätyökykyistä on vaikea laittaa valmiiseen lokeroon. Millainen täsmätyökykyinen on? Miten ja milloin täsmätyökykyisyys näkyy? Mitä täsmätyökykyinen voi tehdä? Miten täsmätyökykyinen voi työskennellä? Miltä täsmätyökykyisyys näyttää eri näkökulmista? Näihin kysymyksiin haetaan vastauksia tässä tekstissä oikeaksi ajateltua tarkastellen. Kuva: Magnific Osatyökykyisten työllistäminen (OSTY) -hanke on käynnissä oikeasti Euroopan sosiaalirahaston osarahoittamassa Osatyökykyisten työllistäminen (OSTY) –hankkeessa (2023-2026) […]

Teksti: Sini Maunula Osatyökykyinen voi kohdata työpaikallaan syrjintää terveyshaasteiden vuoksi. Syrjinnän kokemuksissa on eroja riippuen siitä, minkä tyyppisestä haasteesta on kyse. Pelko syrjinnästä voi johtaa siihen, ettei sairaudesta uskalleta kertoa työpaikalla. Tällöin työntekijä ei saa tarvitsemaansa tukea ja ongelmat voivat pahentua. Laurea Journalissa aiemmin julkaistu artikkeli Katsaus näkymättömästi oireilevia tukevien järjestöjen viestintään summasi keskeisiä teemoja,

Teksti: Pauliina Pöyry OSTY Osatyökykyisten työllistäminen -hankkeen tavoitteena on pyrkiä ohjaamaan huomio osatyökykyisten rajoitteista heidän osaamiseensa ja työkykyynsä, ja sitä myöten vahvistaa osatyökykyisten työllistymismahdollisuuksia ja lisätä yhdenvertaisuutta työelämässä. Yksi keino tähän on tietoisuuden lisääminen aiheesta. Huhtikuussa 2025 osana OSTY-hanketta järjestetty Osaajia laatikon ulkopuolelta -webinaari tarjosi näkökulmia siihen, millainen voimavara ihmisten erilaisuus on työyhteisölle ja miten

Kirjoittajat: Sini Maunula & Reija Arnberg Onko yrityksessänne haasteita löytää osaajia? Työnhakijoita kehotetaan usein laajentamaan työnhakuprofiiliaan, kun täysin sopivia työpaikkoja ei ole tarjolla. Myös työpaikoilla voidaan tehdä samoin, tinkimättä rekrytoinnin päätarkoituksesta: saada työlle osaava tekijä.  Euroopan unionin osarahoittama Osatyökykyisten työllistäminen -hanke järjesti webinaarin otsikolla Osaajia laatikon ulkopuolelta. Webinaarissa käsiteltiin ihmisten erilaisuutta, työkykyä, miten erilaisuuden voi huomioida johtamisessa

Teksti: Sini Maunula Työ merkitsee paljon muutakin kuin palkkaa. Sairauden yllättäessä ja työkyvyn heikentyessä työn merkitys saattaa jopa kasvaa. Työkyvyn alentuessa työelämässä pysyminen olisi tärkeää työn tuomien hyvinvointivaikutusten vuoksi. Samalla pitää kuitenkin löytää tasapaino työkuormituksen kanssa. Artikkeli Katsaus näkymättömästi oireilevia tukevien järjestöjen viestintään summasi keskeisiä teemoja, joita eri järjestöjen viestinnässä on nostettu esiin kahden viime vuoden aikana

Teksti: Annamaija Korhonen Tiedossa on, miksi ja millaisilla toimenpiteillä osatyökykyisten työllistymistä on pyritty tukemaan mutta tietoa osatyökykyisten omista asenteista ja suhtautumisesta osatyökykyisyyteensä tai kokemuksista työllistymiseensä liittyen on julkaistu vähän. Jos yksilön toimintakyky on rajoittunut, tulee ymmärtää hänen suhtautumistaan rajoitteisiin sekä hänen itsensä antamia merkityksiä työ- ja toimintakyvylleen sekä huomioida yksilön voimavarat. Työtehtävien tai työaikojen yksilöllinen

Teksti: Sini Maunula Sairastamiseen voi liittyä kustannuksia esimerkiksi erityisruokavaliosta tai ei-kelakorvattavista lääkkeistä, jotka jäävät yksilön maksettavaksi ja heikentävät hänen toimeentuloaan. Seurauksena voi olla köyhtyminen ja eriarvoistuminen. Ennakoinnilla voitaisiin välttää sairauksien pahentumista ja niistä syntyviä kustannuksia. Tässä artikkelissa käsittelen sitä, miten järjestöt käsittelevät viestinnässään näitä kolmea teemaa: ennaltaehkäisy, sairastamisen kustannukset ja eriarvoistuminen. Kuva: Jure Širić /

Teksti: Sini Maunula Järjestöt ajavat jäsenistönsä asiaa muun muassa nostamalla viestinnässään keskusteluun jäsentensä kannalta merkityksellisiä aiheita. Tässä artikkelissa tarkastellaan näkymättömästi oireilevia ihmisiä tukevien järjestöjen viestinnän sisältöjä. Tarkasteltujen järjestöjen viestinnästä pystyi tunnistamaan 10 keskeistä teemaa, jotka toistuivat eri järjestöjen sisällöissä. Kuva: Pro Hi-Res / Adobe Stock (Laurean Education-lisenssi) Osatyökykyistä, jonka osatyökykyisyyden syy ei ole ulkopuolisin silmin

Kirjoittajat: Sini Maunula & Veera Peltomaa Tulevaisuuden kestävä työelämä vaatii työyhteisöjä, joissa inhimillisyys ja yhdenvertaisuus ovat keskiössä. Tässä artikkelissa käsitellään ajattelun vinoumia, jotka voivat vaikuttaa tiedostamattomasti päätöksentekoon ja rekrytointiprosesseihin. Ihmisten työkyvyn moninaisuutta ymmärtämällä voidaan paremmin tukea työssäjaksamista ja mahdollistaa jokaisen työntekijän potentiaalin hyödyntäminen parhaalla mahdollisella tavalla. Tulevaisuuden kestävä työelämä tarvitsee kestäviä työyhteisöjä, joita johdetaan inhimillisyys

Kuva: Megan Rexazin Conde / Pixabay Kirjoittaja Mira Rajalakso Keskusteluissa Suomen suurimman ammatillisen erityisoppilaitoksen Luovin Pirkanmaa-Satakunta-alueen työelämäkoordinaattorin Minna Korpelan, Kiipulan ammattiopiston työelämäkoordinaattorin Reetta Ersfolkin ja Vantaan tilapalveluiden (Vantin) hr-asiantuntijan Minna Tuomen kanssa kävi ilmi, että osatyökykyisten työllistämiseen liittyvissä asioissa on vielä rutkasti parannettavaa. Ennakkoluulot, asenteet ja epätyypillisiin työsuhteisiin liittyvä tiedonpuute ovat niitä asioita, jotka vaatisivat