Teksti: Annamaija Korhonen
Tiedossa on, miksi ja millaisilla toimenpiteillä osatyökykyisten työllistymistä on pyritty tukemaan mutta tietoa osatyökykyisten omista asenteista ja suhtautumisesta osatyökykyisyyteensä tai kokemuksista työllistymiseensä liittyen on julkaistu vähän. Jos yksilön toimintakyky on rajoittunut, tulee ymmärtää hänen suhtautumistaan rajoitteisiin sekä hänen itsensä antamia merkityksiä työ- ja toimintakyvylleen sekä huomioida yksilön voimavarat. Työtehtävien tai työaikojen yksilöllinen mukauttaminen mahdollistaa osallisuuden työelämässä heillekin, joiden työkyky on alentunut.
Työkyky on totuttu määrittelemään yksilön terveydentilasta tai sairauksista käsin. Terveys nähdään työkyvyn takaajana tai uhkaajana. Osa- (myös täsmä)työkykyisyyttä on melkeinpä mahdoton määritellä yksiselitteisesti. Osatyökykyiset ovat moninainen joukko ihmisiä, joilla on eroja työkyvyn asteessa ja sen päivittäisessä vaihtelussa. Osatyökykyinen-termiä käytetään kuvaamaan ihmistä, jonka työkyky on alentunut esimerkiksi sairauden tai vamman vuoksi. (Osatyökykyisten työllistäminen OSTY-hanke 2024.) Viime vuosina on alettu enenevissä määrin käyttämään täsmätyökykyinen -käsitettä, joka perustuu positiiviseen ja vahvuuksia korostavaan ihmiskäsitykseen. Sillä halutaan vahvistaa mielikuvaa pystyvästä ihmisestä, joka on halukas ja motivoitunut työntekoon ja jolla on käytettävissään osa työkyvystään. (Berghäll 2023.)
Osa- tai täsmätyökykyisyyttä tarkastelevissa tutkimuksissa tiedot on koottu pitkälti tilastoista, joiden sisältö on kerätty esimerkiksi terveydenhuollossa tai työllisyyspalveluissa. Tilastoista nähdään palveluiden käyttö paljolti käyntikertojen lukumäärinä ja asiakkuuksien kestoina. Yleensä tilastoihin on kerätty asiakkaiden iän ja sukupuolen lisäksi palveluihin tulon syyt ja työllisyystilanne asiakkuuden päättyessä. Monesti tilastotiedot avaavat jonkinlaisen näkymän myös kyseisiä palveluita käyttäneiden terveydentilan yhteydestä osatyökykyisyyteen.
Kuitenkaan osatyökykyisen henkilön kokemus omasta tilastaan ei tallennu tilastoihin. Tilastot eivät kerro myöskään suoraan, onko henkilö ollut osatyökykyinen koko työuransa ajan, vai onko työkyky muuttunut sen aikana. Niistä ei ole nähtävissä, vaikuttaako osatyökykyisyys henkilön identiteettiin tai millä tavalla. Tutkimuksista ja niiden taustalla olevista tilastoista ei myöskään käy ilmi, miten osatyökykyisyys ja siihen liittyvät tiedot ovat vaikuttaneet eri toimijoihin rekrytointitilanteissa tai osatyökykyisen aloitettua uutena työtehtävässään. Osatyökykyisten työllistäminen – OSTY-hankkeessa (2023—2026) haluamme selvittää muun muassa osatyökykyisten omaa näkemystä, onko työkyvyn aiheuttama työn muotoilutarve vaikuttanut työtä hakevan henkilön omaan asenteeseen työnhaussa. Tämä liittyy tiiviisti uskoon omasta ammattitaidosta ja osaamisesta.
OSTY-hankkeessa kehitettävän työllistämismallin kannalta olennaista on selvittää, missä vaiheessa uuden työn aloittamista osatyökykyisyydestä on kerrottu työnjohdolle tai työyhteisölle. Yhdessä osatyökykyisten ja työnantajien kanssa kehitettävään työllistämismalliin sisältyy osatyökykyisten työnhakijoiden valmennuksia, joissa vahvistetaan heidän kyvykkyytensä tuntemusta ja keskitytään heidän osaamisensa esille tuontiin. Hanke tulee järjestämään työpajoja, joissa mahdollistuu kokemusten jakaminen vertaistuellisesti. Niissä jaetaan myös tietoa mahdollisista työnantajista sekä osatyökykyisten henkilöiden palkkaamiseen tarkoitetuista tukitoimista ja -palveluista. Lisäksi hankkeessa tehtävä viestintä kohdistuu oikaisemaan vallalla olevia mielikuvia, stereotypioita ja vinoumia kipuoireista kärsivien osatyökykyisten osalta. Selvityksissä ja toimenpiteissä kerättyjä kokemuksia tullaan hyödyntämään laajasti hankkeen järjestämissä tilaisuuksissa ja koulutuksissa.
Mistä puhutaan?
Työkyky ja -kyvyttömyys ovat juridisia käsitteitä silloin kun arvioidaan henkilön oikeutta työkyvyttömyyteen sidottuihin etuuksiin tai palveluihin. Työkyky-käsitteen ajatellaan olevan lähtöisin lääketieteestä, joka toimii edelleen perustana työkyvyn arvioinnille. Palveluja ja etuuksia varten tehtävä työkykyarvio on kapea ja siinä mahdollista työkyvyttömyyden astetta määrittelee sairaus, vika tai vamma. Terveyden lisäksi työkykyyn vaikuttaa myös psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky, ja näille ei arviossa anneta riittävästi painoarvoa. (Työterveyslaitos 2024.)
Työkyvylle ei ole yhtä ainoaa virallista määritelmää. vaan sitä voidaan tarkastella esimerkiksi lääketieteellisestä, sairasvakuutuksen, työeläkelain, työnantajan tai työntekijän näkökulmasta (Terveyskylä 2023). Mikäli henkilön käyttämissä työkykyä ylläpitävissä tai sitä tukevissa palveluissa tehdään työkyvyn tarkastelun ohella konkreettisia toimenpiteitä, niiden kirjo voi olla hyvinkin laaja koska ne voivat kohdistua yksilön terveyden lisäksi työn tekemisen käytäntöjen tai ehtojen muokkaamiseen tai sosiaalisiin suhteisiin työpaikalla tai muissa ympäristöissä. (Työterveyslaitos 2024.)
OSTY-hankkeessa keskitytään niiden osatyökykyisten, joilla on näkymättömiä oireita, kuten neurologisia tai long covid-oireita, työllistämiseen ICT-alan yrityksiin. Hankkeessa kerätään kokemustietoa niin osatyökykyisiltä kuin työnantajayrityksiltäkin, miten osatyökykyinen eroaa täystyökykyisestä. (OSTY-hanke 2024.) Riippuen työn vaatimuksista, yksilö voi olla työkykyinen johonkin työhön, mutta osittain työkyvytön toiseen. Työtä voidaan muokata tai suunnitella uudelleen, jotta yksilön voimavarat vastaisivat paremmin työn vaatimuksia. (Työterveyslaitos 2024).
Lääketieteen työkykykäsityksen ohella käytössä on laajempia monialaisia työkykymalleja kuten esimerkiksi työkyvyn tasapainomalli, psykososiaalisia työkykymalleja tai moniulotteinen työkykymalli. (Järvikoski, Takala, Juvonen-Posti & Härkäpää (toim.) 2018, 36-37.) Työterveyslaitoksen työkykytalo on mainio koonti monialaisen työkykymallin esimerkistä. Se on muodostettu professori Juhani Ilmarisen työryhmän tutkimuksen perusteella. Tutkimuksessa selvitettiin työkykyyn vaikuttavia tekijöitä. Kuvassa 1 työkyky kuvataan nelikerroksisena talona (Työterveyslaitos 2024a).
Kuva 1. Työkykytalo (Työterveyslaitos 2024)
Työkyvyn perusta muodostuu terveydestä ja toimintakyvystä ja näin ollen ne ovat talon ensimmäinen kerros. Toisessa kerroksessa on peruskoulutuksesta sekä ammatillisista tiedoista ja taidoista muodostuva osaaminen. Jatkuva oppiminen, eli tietojen ja taitojen jatkuva päivittäminen, on tärkeää. Kolmannessa kerroksessa sijaitsevat arvot, asenteet ja motivaatio. Omat asenteet ja motivaatio työntekoa kohtaan ja sen tekemiseen liittyvä kokemuksellinen mielekkyys vaikuttavat merkittävästi työkykyyn. Samaan kolmoskerrokseen liittyy myös työelämän ja muun elämän yhteensovittaminen. Johtaminen, työyhteisö ja työolot sijoittuvat neljänteen kerrokseen. Esihenkilöillä ja johtajilla on vastuu ja velvollisuus organisoida ja kehittää työpaikan työkykyä ylläpitävää toimintaa. Talon kaikki kerrokset tukevat toisiaan, mutta niiden lisäksi yksilön työkykyyn vaikuttaa myös muu toimintaympäristö, perheen, yhteisöjen ja ystävien muodostamat sosiaaliset verkostot sekä yhteiskunnan rakenteet ja säännöt (Ilmarinen, Gould, Järvikoski & Järvisalo 2006, 17—34; Työterveyslaitos 2023.)
Miten työkyky tunnistetaan ja mitä ovat siihen liittyvät työllistymisen haasteet?
Terve Suomi -tutkimuksessa (2023) työssäkäyviltä kysyttiin heidän omaa kokemusta työkyvystään. 20–74-vuotiaista vastaajista noin 76 prosenttia koki olevansa täysin työkykyisiä (THL 2023). Alentunut työkyky on merkittävä haitta työllistymiselle. Työttömien osatyökykyisten työllistymistä tarkastelleen Kerättären (2016, 15) tutkimuksen mukaan työttömien työkykyä koskien on todettu, että noin kolmasosalla työttömistä ei ole riittävää työkykyä avoimille työmarkkinoille. Heidän lisäkseen työkykyä kohentavan hoidon ja kuntoutuksen tarvetta todettiin noin 20 prosentilla työnhakijoista (Kippola-Pääkkönen, Pantsar & Keskinarkaus 2024, 15).
Työkykyä uhkaavat tekijät liittyvät yleensä terveydentilaan. Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden useimmiten tarvitsemat terveys- ja sosiaalipalvelut ovat hajallaan eikä tätä kohderyhmää tunnisteta niissä. Työkykyyn kohdennettuja tukitoimia tarvitsevien ihmisten tilanteet muuttuvat tuolloin entistäkin hankalammiksi. Myös heidän ohjautumisensa kuntoutukseen on heikkoa. Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntoutuspalveluja kuitenkin pidetään olennaisesti työkykyä tukevina. (Kerätär 2024, 152.) Työkyvyn tuen ja työllistymisen tuen palveluita käyttävien asiakkaiden keskuudessa heidän kokemassaan terveydentilassa sekä työ- ja toimintakyvyssä esiintyi paljon eroavaisuuksia. Ensisijaisesti työkyvyn tuen palveluiden asiakkailla korostuu terveydentilaan ja työ- ja toimintakykyyn liittyvät ongelmat. (Saikku ym. 2023, 58.)
Miten osatyökykyisten työllistymistä tuetaan ja riittääkö se?
Työllistymistä on pyritty helpottamaan useissa poliittisesti ohjatuissa kehittämisohjelmissa ja julkisvaroin rahoitetuissa hankkeissa. Niissä on tiedon tuottamisen ohella pyritty muun muassa selkeyttämään palvelupolkuja ja työhön sijoittumisen oikea-aikaisuutta. Osatyökykyisten kohdalla tämä on tarkoittanut käytännössä monesti sitä, että palveluntuottajien välistä yhteistyötä on vahvistettu moniammatillisuutta hyödyntämällä. Kehittämistä jatketaan sote- ja työllisyyspalveluiden järjestämisen uudistuessa, ja huomiota kiinnitetään esimerkiksi osa-aikaisen työn ja etuuksien yhteensovittamiseen. (Saikku ym. 2023, 5.)
Tuetun työllistymisen menetelmistä käytetyimpiä ovat erilaiset valmennukset. Tutkimustietoa niistä seuranneista määrä- ja/tai osa-aikaisista työllistymisistä tai työssä pysymisestä ei ole. Kartoittavassa kirjallisuuskatsauksessa (Poutanen, Juvonen-Posti & Unkila, käsikirjoitus) löytyi 20 artikkelia, joissa tuettua työllistymistä oli tarkasteltu niin työn, työpaikan, esihenkilön kuin työnantajankin näkemänä. Näistä kirjallisuuskatsauksia oli kolme (Saikku ym. 2023, 80). Työllistettävien omat tavoitteet ja kiinnostuksen kohteet jäävät hämärään, sillä näitä koskevia tietoja esiintyy vähän. Myös yhteydet tavoitteiden saavuttamisesta saatujen etuuksien tai palveluiden tuella näyttäytyvät heikosti. Etuudet ja palvelut kytkeytyvät osatyökykyisyyteen todella usein.
Osatyökykyisten tuettu osaamisen vahvistaminen (OSTE) -hankkeessa toistui Kerättären 2016 toteama, että kaikkien työkyky ei ole riittävä avoimille työmarkkinoille erilaisista työllistymisen tuen palveluista huolimatta. Karolaakso (2024) osoittaa tutkimuksessaan, ettei pidä unohtaa käydä monipuolista arvoihin, normeihin ja käsitteisiin liittyvää vuoropuhelua kehittämiseen ja työllistymisen tukeen liittyen, jolloin kiinnitetään huomiota myös syrjiviä käytäntöjä ylläpitäviin yhteiskunnan rakenteisiin. Työkyvyttömyyseläköitymisen riskien kannalta on tärkeää huomioida tutkimustieto sosiaalisista ja alueellisista eroista. Psykososiaalisen tuen palvelut työkyvyn vahvistamiseksi on tarjottava riittävinä sekä tarpeenmukaisina. (Kippola-Pääkkönen, Pantsar & Kangastie 2024, 165.)
Mitä pitää muuttua?
Ohjelmien ja hankkeiden edesauttamat muutokset työelämässä toteutuvat hitaasti. Osatyökykyisten etuudet ja palvelut eivät nykyjärjestelmässä yhdisty riittävällä tavalla: etuuksiin ei monestikaan liity henkilön työkykyä ja työllistymistä tulevaa palvelua, tai etuus ja siihen liittyvä palvelu ovat niin tarkkaan määriteltyjä, että ne eivät jousta erilaisten yksilöllisten tilanteiden mukaan. Osa henkilöistä voi jäädä niin etuuksien kuin palveluiden väliinputoajiksi (van Gerven, Mesiäislehto, Ollonqvist, Malava, Tuominen & Saikku 2022, 107—108.)
Vieno (2023, 43) on todennut katsauksessaan, että osatyökykyisten omat näkemykset tilanteistaan ja niihin toivotuista ratkaisuista jäävät kehitystyötä koskevissa raporteissa ja arvioinneissa sivuosaan. Huomio kohdentuu palveluihin, joiden monialaisuuden tärkeys tunnistetaan ja yhteensovittamista on tehty vuosia. Silti niissä on edelleen rakenteellisia hidasteita ja suoranaisia esteitä, jotka haittaavat osatyökykyisinä nähtäviä henkilöitä osallistumasta työelämään tasaveroisesti niin sanotusti täydellä työkyvyllä työskentelevien joukossa.
OSTY-hankkeen olennainen tavoite on lisätä tietoisuutta muun muassa ajattelun vinoumista ja stereotypioista, joita osatyökykyisyyteen usein liittyy. Yhtenä keinona tähän hanke kerää muun muassa sana-assosiaatioita osatyökykyisyyteen liittyvistä mielikuvista ja niiden vaikutuksista työllistämiseen paitsi osatyökykyisiltä, myös työnantajaedustajilta sekä erilaisiin tapahtumiin osallistuvilta henkilöiltä. Näillä saadaan näkyväksi muun maussa asenteita kuvaavaa kokemustietoa, joka tähän asti on jäänyt taka-alalle.
Osatyökykyisten työllistäminen OSTY-hanke (ESR+) 2023-2026 keskittyy näkymättömistä oireista kärsivien työllistämiseen. Hankkeessa kehitetään toimintamallia osatyökykyisten työllistymisen tueksi ja pyritään tukemaan osatyökykyisten pilottiryhmän suuntautumista ICT-alalle joko koulutukseen tai töihin. Tämä artikkeli on osa osatyökykyisten rekrytointiin liittyvää selvitystyötä, missä paneudutaan osatyökykyisten omiin työllistymisen kokemuksiin
Lähteet
Berghäll, A.2023. Osatyökykyinen vai täsmätyökykyinen? Liikenne- ja viestintäministeriö. Viitattu 22.10.2024.
Ilmarinen, J., Gould, R., Järvikoski, A. & Järvisalo, J. 2006. Työkyvyn moninaisuus. Teoksessa Gould, R., Ilmarinen J., Järvisalo, J., Koskinen, S. (toim.) Työkyvyn ulottuvuudet. Terveys 2000 -tutkimuksen tuloksia. Helsinki: Eläketurvakeskus, 17—33.
Järvikoski, A., Takala, E-P., Juvonen-Posti, P. & Härkäpää, K. (toim.) 2018. Työkyvyn käsite ja työkykymallit kuntoutuksen tutkimuksessa ja käytännöissä. Sosiaali- ja terveysturvan raportteja 13 | 2018. Helsinki: Kela, 36-37.
Hyväri, M., Laajala, A., Saarenpää, M., Sirviö, J., Väisänen, S., Juntunen, S., Keihtä, T., Palmgren, M., Kerätär, R., Karjalainen, J., Kinnunen, M., Rautiainen, P. sekä kaksi anonyymisti kirjoittanutta asiakasta 2024. Puheenvuoroja työkyvyn ja työllistymisen tuesta. Teoksessa Kippola-Pääkkönen, A., Pantsar, H. & Keskinarkaus, P. (toim.) Osaamisen vahvistaminen työkyvyn ja työllistymisen edistäjänä. Pohjoisen tekijät. Lapin ammattikorkeakoulun julkaisuja 6/2024. Rovaniemi: Lapin ammattikorkeakoulu, 144—158.
Kippola-Pääkkönen, A., Pantsar, H. & Kangastie, H. 2024. Osaamisella työelämään -hankkeen toteutumisen arviointia ja kehittämisehdotuksia. Teoksessa Kippola-Pääkkönen, A., Pantsar, H. & Keskinarkaus, P. (toim.) Osaamisen vahvistaminen työkyvyn ja työllistymisen edistäjänä. Pohjoisen tekijät. Lapin ammattikorkeakoulun julkaisuja 6/2024. Rovaniemi: Lapin ammattikorkeakoulu, 160—174.
Kippola-Pääkkönen, A., Pantsar, H. & Keskinarkaus, P. (toim.) 2024. Osaamisen vahvistaminen työkyvyn ja työllistymisen edistäjänä. Pohjoisen tekijät. Lapin ammattikorkeakoulun julkaisuja 6/2024. Rovaniemi: Lapin ammattikorkeakoulu. 1
Osatyökykyisten työllistäminen OSTY-hanke 2024. Viitattu 1.10.2024.
Saikku, P., Joensuu, M., Männistö-Inkinen, V. ja Poutanen, J. (toim.) 2023. “Täällä ei sanota, että ei kuulu meille”. Työkykyohjelman arviointi- ja seurantatutkimuksen loppuraportti. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) 2024. Työkykyohjelma. Viitattu 28.8.2024.
Terveyskylä 2023. Työkykyinen, työkyvytön vai osatyökykyinen? Viitattu 11.10.2024.
THL Terve Suomi -tutkimus. 2023. Tulokset. Itsensä täysin tai osittain työkyvyttömäksi kokevien osuus (%) (20–74 v). Viitattu 18.10.2024.
Työterveyslaitos 2024a. Työkyky. Viitattu 27.8.2924.
Työterveyslaitos 2024b. Työkykyohjelma. Viitattu 7.10.2924.
van Gerven, M., Mesiäislehto, M., Ollonqvist, J., Malava, T., Tuominen, N. & Saikku, P. 2022. Eri poluilla työllisyyteen: Suomen sosiaaliturvajärjestelmän erityispiirteet ja ongelmakohdat kansainvälisessä vertailussa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:51. Helsinki: Valtioneuvosto.
Vieno, A. 2023. Osatyökykyisten moninaisuus ja eletty työkyky. STTK:n julkaisusarja 1/2023. Helsinki: Suomen Teknisten Toimihenkilöiden Keskusliitto (STTK). Viitattu 27.8.2024.
Artikkeli julkaistu Laurea Longissa 18.11.2024
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024111828517 CC BY-SA 4.0 -lisenssi